Rajua on ajan riento, kun leikkirahalla pelanneilla menivät hermot ja pelko voitti ahneuden. Jos mulla olisi nyt sata tonnia ylimääräistä, niin lähtisin heti osakekaupoille. Nokialla olisi pari viikkoa sitten netonnut kakskyt donaa sadan tonnin sijoituksella puolessatoista viikossa, melko mukava kurssinousu.

Eli kohta se ahneus voittaa taas pelon, ja sitten viipotetaan taas ylöspäin. Sitä odotellessa.

Enpä tiijä, melkoista hässäkkää ollut muutenkin. Vaalit teettävät kovasti töittiä, ja ehdokkaita tunkee ovista ja ikkunoista vaatimaan julkisuutta. No meitsihän tarjoo.

Ei niillä kyllä paljon asiaa ole. Terveydenhuolto pitäisi saada kuntoon ja blaa blaa. Omaperäisyys on täysin hukassa.

Oulussa kun ollaan, niin olen ajatellut äänestää Jasmin Mäntylää. Komea emäntä ja pärjää varmaan siinä, missä Tanja Karpelakin. Olisi valtuustonkin kokouksissa jotain tsekkailtavaa.

Jokelasta tämä vuosi tulee varmaan jäämään mieleen. Järjetön teko on aiheuttanut oirehdintaa eri puolilla; vitsailijoiden (?) lisäksi varmaan joku muukin on ollut tosissaan liikkeellä. Tukahtunut hulluus yrittää päästä purkautumaan. On tämä niin saatanan surullista!

Yleensä rakkauden sammuttaa noin nopeasti uskottomuus, jommin kummin puolin, viinaan sortuminen tai väkivaltaisuus. Eipä sitä muuten noin nopeasti erilleen kasveta. En rupea arvuuttelemaan. Toivon kyllä, että mikään noista kolmesta ei kummankaan osapuolen kohdalta ole käynyt toteen. Ehkä he vain päättivät erota, tosta vaan.

Itse kyllä jätin ensimmäisen vaimoni oman uskottomuuteni takia, mennäkseni uusiin naimisiin, jossa olen edelleen. Käytän kyllä oluttakin kiitettävästi, mutta väkivaltainen en sentään ole.